True Lies

Olen itkenyt lakkaamatta läpi päivän keväisen. Ja minun sydämeni tuska on vuorenkorkuinen.

14.9.06

Matka

Syksykin alkoi ajallaan. Kesän helteet loppuivat kuin yhdessä yössä. Laitoin lakanaa sänkyysi kanssasi ja sanoit, että kesä taitaa olla nyt ohi. Oli syyskuun ensimmäisiä päiviä ja minusta tuntui, että taakse jää jotain mitä en haluaisi päästää menemään. Olin koko kesän lähelläsi, muutamaa hassua yötä lukuunottamatta. Hengitin kanssasi samaa ilmaa ja olin aina kosketusetäisyydellä. Nyt istun asunnossani, aamulla aikaisin heränneenä ja pyöritän koneessa pyykkiä, jonka pesemiseen minulta ei liikene juuri koskaan aikaa.

Olet jossain kaukana, ulkomailla. Muutaman hassun päivän reissussa. Minä taas käyn koulua, joka viekin kaiken ajan minulta. Ajattelin, että on pakko ryhtyä aikatauluttamaan omaa elämää jotenkin, en muuten ehdi tehdä kaikkea mitä pitäis ehtiä.

En näe sinua nyt vähään aikaan. Näin sinut edellisen kerran viime lauantaina, kun saatoit minut linja-autoasemalle. Rikottiin pyörän kumi, kun tarakoit minua pyörällä, jonka takarenkaan vanne on ihan solmussa. Lehdet olivat alkaneet putoilla ja oli kylmä. Rakastin kävellä rinnallasi poppelipuiden alla. Vihasin katsoa, kun kävelit pois ja minä lähdin toisaalle.

En ole edes ehtinyt ikävöimään sinua. Odotan vain näkemistäsi seuraavan kerran. Tiedän, että viikon päästä pääsen luoksesi. Suutelen sinua lujasti ja pidän kiinni. Suutelen niinkuin koskaan ei tätä välimatkaa olisi ollutkaan. Rakastan sinua.

0 Comments:

Lähetä kommentti

Links to this post:

Luo linkki

<< Home